tiistai 25. marraskuuta 2014

Viisaudenhammas vihoittelee

Hei jälleen!

Niinkun otsikko kertoo, minulla on hammasongelma... Tai luullakseni neljä sellaista. Ainakin mitä olen tunnustellut, niin minulle kai on kasvamassa kaikki neljä viisaudenhammasta. Kolme tosin on ikenen alla vielä, mutta tämä yksi pirulainen, joka on ollut esillä jo hyvän aikaa, on ottanut kasvuvaihteen päälle. Tää kasvuvaihe ei todellakaan tunnu kivalta, ainakaan kun se viisauden hammas on tuplaten isompi kun muut poskihampaat, eikä se oikein mahdu sinne kasvamaan.
Olen nyt neljättä päivää syönyt jatkuvasti särkylääkettä, eikä niillä tuo hammaskipu edes lähde pois. Inhottavinta on se, kun tuo kipu kasvaa illalla ja on suurimmillaan yöllä... Elikkä en ole tässä juuri nukkunut kolmeen yöhön ainakaan. Tänään sain soitettua kunnalliselle hammaslääkärille ja selitin tilanteen. Huomenna pitää vielä soittaa uudelleen, mutta lupasivat minulle ajan hampaan poistoon jo huomiselle. Hui. Ei siinä, pääseepähän riesasta, minulla vaan sattuu olemaan pienoinen hammaslääkärikammo. Se johtuu ihan peruskouluaikaisista hammaslääkärikäynneistä, kun minulle oli kasvamassa uuden kulmahampaat, mutta ne eivät päässeet kasvamaan, koska entiset olivat niin tiukassa kiinni. Tästä lähtikin mukava projekti, missä sähköveitsellä piti paljastaa hampaat kitalaesta ja vetää ne sieltä paikoilleen sun muuta kivaa. En tykännyt. Kuumottaa nytkin tuo hammaslääkärille meno. Kaikki sanoo, että hyvin se menee, mitä nyt olet viikon tai pari keittolinjalla, kun en kärsi syödä mitään kiinteää. Mielessä vielä painaa, kun siskoltani otettiin viisaudenhampaat pois, niin hällä oli kumpikin poski jättikokoisella mustelmalla ja naama turvonnut. Mutta joo, mieluummin kärsin nyt siitä, kun kärsin sitten jatkuvasta hampaan vihottelusta.

Mitäs muuta elämään, ei ihmeempiä, hammaskipujen takia en ole kouluunkaan nyt päässyt, koska kivut ovat todella häiritseviä ja päivä menee minulla nukkuessa, koska kivut ovat paljon kovemmat yöllä. Viimeyönä tuli tirautettua muutama turhautumisen kyynelkin kun väsymys oli niin kova, muttei vaan pystynyt nukkumaan.
Sunnuntaina pyörähdin huvikseen kirpparilla, että saisin vähän muuta ajateltavaa, kun jatkuvasti korvaan säteilevä hammaskipu. En jaksanut pahemmin ruveta niitä myyntipisteitä penkomaan, kun siellä oli ihan tajuttomasti porukkaa. Löysin kuitenkin itselleni mukavan tuntuiset oleiluhousut, Edylle villapaidan ja Elmerin tulevaan kompostikehikko- asumukseen pienen pedin. Tuo on siis pienen koiran/kissan peti, mutta saa nähdä mitä mieltä kani sitten siitä on. En anna tuota petiä vielä kanille, kun sillä edelleen on tuota hormonitoimintaa ja olen varma, että se kani merkkauspissailisi sen. Odotellaan, että kastraation vaikutus alkaa näkyä. Muutenkin tuo peti pitää käyttää pesukoneen läpi, kun kani haisteli sitä jo siihen malliin, että on koiran hajut vielä (ja se saa Elmerin kiinnostumaan ja lirauttamaan pissaa).


Tuli myös nyt hankittua Elmolle tuota lämpöpellettiä. Hermot alkoi totaalisesti mennä tuohon mörttiropöön. Joo se on muuten palvellut oikein hyvin, mutta ongelma on siinä, kun se on niin pientä ja kevyttä, että kani pystyy helposti potkimaan sitä ympäriinsä ja se leviää sitten jalkojen mukana ympäri taloa kuitenkin. Elikkä useamman kerran päivässä sai olla puruja siivoamassa. Elmeri itse on ainakin ottanut nuo pelletit hyvin vastaan.


Ei minulla sitten varmaan mitään ihmeempiä ole. Ei tässäkään tekstissä ollut juuri mitään järellistä sanomaa, kunhan höpöttelen. Elikkä jännittäen ja kauhistellen taas huomista odottelemaan. :o



sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Pupuintoilua

Heis!
Kirjoittelen jo nyt heti perään uutta tekstiä, nyt aiheena lähemmin pupuni Elmeri. Elmeri täytti 2 vuotta nyt 5.10, elikkä pupu on aika tarkalleen kuukauden vanhempi, kun tuo koirani Edy, jonka synttärit oli 6.11. Tämä kaksikko varmaan tulee niin hyvin juttuun keskenään juuri sen takia, kun ovat yhdessä kasvaneet. :)

Nyt on käynyt hassusti niin, että olen nyt uudemman kerran suorastaan höyrähtänyt tuohon Elmo-kaniini, vaikka tosiaan se on ollut minulla luovutusikäisestä asti, mutta nyt jotenkin minulle on tullut ihan kamala hinku, että haluan tehdä sille mahdollisimman hyvät olot. Elmerin aikoinaan ostin eläinkaupasta (vaikka en niinkään ole todellakaan mikään eläinkaupasta lemmikin ostamisen puolestapuhuja). Eläinkaupassa sanottiin, että kanit olivat tulleet Varkaudesta kasvattajalta ja olivat leijonaharjaskanin ja kääpiöluppakorvakanin risteytyksiä. Eli Elmo on minulle leijonaluppa (ei mitenkään virallisesti, mutta se täyttää leijonalupan kaikki ulkonäkökriteerit.). Silloin nuo puput olivat juuri luovutusiässä ja tahdoin itselleni kanin mahdollisimman nuorena, jotta sen saa helpoiten totutettua elämään ja asioihin. Surettaa nähdä eläinkaupoissa usein kaneja, jotka ovat selvästi jo vanhempia ja jatkavat vanhenemistaan eläinkaupan laarissa.

Halusin aikoinani uros pupun, varsinaista syytä en tähän tiedä, olen aina ollut uros-ihminen, oli kyseessä sitten koira, taikka joku muu eläin. Useissa eläimissä se uros on se näyttävä ja värikäs ja naaras on se vaatimattomampi... Ihmisissä tämä nyt ei päde.. :D Koirissakin esim. turkkiroduissa uroksilla on paljon muhkeampi ja näyttävämpi karvapeite.
Jyrsijöiden kohdalla olen huomannut myös urosten olevan usein paljon rennompia kuin naaraiden. Hyvänä esimerkkinä vaikka gerbiilit. Naaraat luonnossa pitävät vahtia yllä, hoitavat poikaset ja tekevät lähestulkoon kaiken. Urosten rooli on vaan jatkaa sukua, siittää lisää poikasia, joten mikäs siinä, helppo elämä. Mutta tämä käytös näkyy ihan lemmikkigerbiileissäkin: naaraat säntäilevät piiloihin nopeasti, varoittavat ja ovat paljon varovaisempia kun urokset. Omat pojat ainakin ketarat ojossa ottavat lepiä purukasan päällä ja vähät välittävät ulkopuolelta kuuluvista äänistä. Myös kun avaan terraarion kannen naaraat ovat piilossa, mutta urokset ovat seisoskelemassa purujen päällä odottelemassa herkkuja.
Olen vähän ajatellut, että ehkä jokseenkin sama pätee pupuihin, tai ainakin mitä olen kuullut. Monilla naaraat tuntuvat olevan vähän noita aran/säikyn oloisia. Elmo ei koskaan ole ollut millään muotoa arka, tai säikky, se ei koskaan säntäile pakoon mitään ja tuosta vaan rennosti heittää jalat taakse ja käy matolle makoilemaan. Ihan koira voi kulkea ohi, taikka ihminen jaloilla tömistellä, kani ei liikahdakkaan, jatkaa vaan rentoa makoilua. Tässä pari hyvää esimerkkikuvaa Elmerin makoilun tyylinäytteistä:


Elmeri oli meille tullessaan täysin sisäsiisti pieni pupu. Se kun pääsi vapaana juoksentelemaan, niin hädän iskiessä se meni tarpeilleen häkkiinsä ja sielläkin kulmavessaansa. Kuitenkin hormonihyrinöiden alettua se sisäsiisteys alkoi horjua. Ensin tuli merkkauspapanaa sinne tänne, noh, se ei haitannut, koska koira popsi papanat saman tien. Mutta sitten alkoi myös se pissan lirauttelu ja vähän ajan päästä kaaressa pissan heittely ympäriinsä. Lopulta Elmerin "sisäsiisteysongelmat" olivat menneet niin pahaksi, että papanat ja pissat oikein huolella tehtiin minne sattuu ja häkin sisällä kani teki tarpeensa JOKA PUOLELLE MUUALLE PAITSI sinne omaan vessalaatikkoonsa.... Huoh... Noh, Elmeri kastroitiin tuossa 4.11, eli hetki sitten. Toivon, että kastrointi rauhoittaa vähän kania.
Vaikka kastroinnista on vähän aikaa ja hormonit vaikuttaa vielä (kani pysyy lisääntymiskykyisenä vielä noin kuukauden kastroinnin jälkeenkin), olen alkanut opettamaan Elmeriä uudelleen sisäsiistiksi. Elikkä olen ottanut Elmon häkistä purut pois muualta paitsi vessasta. Tämä siksi, että jos kani vaikka pissaa muualle kun vessaan, niin pissan hajut jäisivät vielä puruihin, vaikka saisinkin osan pissasta pyyhittyä pois, sitten kani haistaisi pissan puruissa ja menisi uudelleen tekemään samaan paikkaan. Vessankin vaihdoin paljon isompaan, eli kulmavessa sai lähteä ja tilalle tuli kissan käymälän pohja. Asetin myös heinäkaukalon ja periaatteessa kaiken syötävän tuohon vessan yhteyteen, koska kani tykkää syödä samaan aikaan, kun tekee tarpeitaan... Melkoisia possuja.
Nyt olen tätä kanin uudelleen opettamista jatkanut noin viikon verran ja tulokset on ihan hyviä, muutama pissalammikko vain on tullut vessan ulkopuolelle ja nekin silloin kun kani on syönyt paljon nestepitoista kurkkua. Papanoidessaan tuo ei tunnu välittävän minne ne tekee, mutta itse aina kerään ne kaikki rikkalapioon ja heitän vessaan. Jospa se siitä pikkuhiljaa.

Vinkkinä tässä muillekkin kanin pissaongelmista kärsiville tein videon. Toki tämä pätee myös useiden muidenkin jyrsijöiden pissatahroihin:


Joulu on tulossa ja haluaisin jo kovasti päästä tekemään Elmerille sen uutta asumusta. Tosiaan kun miettii miten paljon halvemmaksi tulee asunto kompostikehikosta, kun sitten isompi häkki... Isot häkit tosiaan voivat maksaa helposti toista sataa euroa, eivätkä siitä huolimatta ole kovinkaan tilavia. Elmon häkki on tällä hetkellä 120 cm pitkä ja sen koko ahdistaa minua itseäni, vaikka kani pääseekin aina ulos häkistä pomppimaan. Tuollaisessa häkissä virikkeiden käyttömahdollisuudetkin ovat melko köyhiä. Kompostikehikko ei todellakaan ole kallista, kävin vasta rautakaupassa katsomassa, niin neljän palan kehikko 90x90 cm, maksoi 8-9 € ja näitä paketteja jos ostan kaksi kappaletta. Sitten tarkoituksena olisi pohjalle laittaa muovimattoa (suojaamaan lautalattiaa) ja sen päälle vielä kuramattoa, ettei tassu luista.
Huoh, olen jo katsellut zooplussalta vinon pinon tavaraa Elmerille... Pitää vaan hetki odottaa, että pääsee tilaamaan tuon ostoskorin sisällön. :D


Huh, hyi kamala kun minulta taas tuli tekstiä, kukaan tuskin jaksaa lukea puoliakaan... :D Noh, pistetään sen piikkiin, että en ole "hetkeen" kirjoitellut mitään.
Tässä loppuun vielä video, mistä käy ilmi sitä sun tätä Elmon elämästä, perusasioita kuten ruokintaa, tarvikkeita ja asumusta. :)

Uusi aloitus!

Heiiijj!
Elikkäs... Entinen blogini nyt ikäänkuin kuivui kasaan ja sinne uuselleen kirjoittaminen tuntui jotenkin... No jaa, "kuivalta" joten ajattelin, että minäpä päräytän pystyyn uuden blogin.
Entisessä blogissani viimeisimpään kirjoitukseen sisältyi asiaa liittyen koulujen pääsykokeisiin sun muuhun. Noh, tällä hetkellä tosiaan opiskelen pintakäsittelyalaa, eli kouluun pääsin. :) Ja tosiaan koulu onkin pitänyt minut kiireisenä, tai no ennemminkin se on imenyt kaikki energiat. Koulun jälkeen on nykyään pakko ottaa AINA päiväunet, eikä jaksa kyllä juuri mitään ylimääräistä ruveta puuhastelemaan pitkän päivän jälkeen. Aikaisemmin kun olin niin sanotusti "toimettomana" olin aivan kamala energiapommi ja aina monta rautaa tulessa. Aloitin aina jotain järkyttävällä innolla ja sitten se tyssäsi kun keksin jotain uutta, valvoin myös yöt ja nukuin päivät. Nyt elämässä on sentään joku rytmi ja hyvä niin. : D Ala tuntuu tosi kivalta ja luokka on mukava, kaikki tulee hyvin juttuun toistensa kanssa. :) Itse kun olen sellainen persoona, joka tykkää näprätä, tehdä käsillä ja nähdä sen kädenjäljen, niin tämä ala ei ollenkaan ole paha.

Eläimille kuuluu myös oikein mainiota. Muutama uusi gerbiili on astunut vanhojen tilalle ja niin edelleen. Elmeri vihdoin ja viimein kastroitiin 4.11, joten tässä nyt odotellaan, että alkaako tuo leikkuutus vaikuttaa miten kanin käyttäytymiseen. Edylle kuuluu normaalia, se täytti 6.11 kaksi vuotta, joten se saavutti niin sanotun aikuisen koiran iän, kuitenkaan se ei vielä luonteensa puolesta ole aikuista lähelläkään. : D Eläimien osalta minulla on muutamia suunnitelmia pyörimässä ja kehkeytymässä mielessäni. Elikkä Elmerille olisi tuloillaan häkkiremontti, elikkä varsinainen häkki siltä lähtisi pois, sitten rakentaisin isomman aitauksen kompostikehikoista. Pohjalle tulisi ensin muovimattoa ja sitten kuramattoa, siitäkin varmasti saadaan tänne sitten lähitulevaisuudessa infoa ja kuvia. :) Sitten toinen vähän isompi projekti. Elikkä haluaisin rakennella meidän ulko-autotallin kylmävarastotilasta pienen kanalan ja sinne muutama kana. Tähän tarkoitukseen meidän siis pitäisi ensinnäkin lämpöeristää tuo tila, rakentaa aitaukset sun muuta. Saa nähdä, että onnistuuko tämä homma vielä ensi kesäksi, mutta toivoa on. Olisihan se kiva aina aamuisin hakea omat munat kanalasta. : D

Yleisesti elämään kuuluu myös hyvää, tässä joulua odotellessa. : D Joulusuunnitelmiin kuuluu niinkin jännä asia kun vanhempani. Eli vanhempani ja siskoni (+ siskon lemmikkirotat) ovat tulossa jouluksi tänne meille. Hirvittää vähän, että miten me kaikki mahdutaan tänne. Nukkumapaikkoja kyllä riittää ja neliöitä talossa, mutta jääkaappi on niin avuttoman pieni ja jouluna kun ei yleensä pihistellä ruuan määrässä... Mutta juu, siis kuulostaa siltä kun en tykkäisi yhtään, ehhei, minusta on kivaa viettää joulu ekaa kertaa näin, eiköhän siitä tule ihan onnistunut joulu. :) Tarkoitus olisi myös koko köörin kanssa käydä luonnontieteellisessä museossa, kun meistä vähän kaikki (ainakin minä, sisko ja isä) ollaan kiinnostuneita luonnosta ja eläimistä. Olen kerran siellä käynyt ja olin ihan täpinöissäni.

Ainiin, vielä tuli yksi asia mieleen tuosta koulustani! Elikkä nyt olen valinnaisissa aineissa käynyt sellaista valokuvauksen perusteet- kurssia. Se on ollut tosi kiva kurssi ja olen saanut oivaltavia vinkkejä asioihin kuvauksessa, joita en aikaisemmin oikein ollut ymmärtänyt. :) Kuvista puheenollen, laitan nyt tämän päivän satoa lemmikeistäni:


Ei minulle nyt tule mieleen enää mitään muuta ihmeempiä :D Mutta juu, tämä oli uuden blogin "avaus". :)